Tutkimusviestianalyysi

Tutkimusviestianalyysi ei liity asiakaslähtöiseen viestintään, mutta oli silti osa kurssia. Mielestäni tehtävä oli siinä mielessä hyvä, että sen kautta tuli tutustuttua opinnäytetöihin ja melko tarkasti yhteen sellaiseen. Analysoimani työ oli sisällöltään mielestäni hyvä, mutta kielioppivirheitä siinä oli aika paljon. Taisi jäädä viimeinen oikoluku tekemättä? Pitääkin muistaa se sitten itse, kunhan sinne asti pääsen!

1       Johdanto

Valitsin analysoitavakseni Marika Riskilän opinnäytetyön Perinteisen kaupan laajentaminen verkkokauppaan. Työ on julkaistu 16.2.2015 ja tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmaan.

2       Rakenne ja sisältö

Riskilän työ on jaoteltu selkeästi ja etsityt asiat löytyvät helposti. Tämä on hyvin yksityiskohtaisen sisällysluettelon ansiota. Jokaisella käsitellyllä aiheella on oma osionsa, vaikka se olisikin lyhyt. Esimerkiksi tutkimusongelmalla ja -kysymyksillä, rajauksilla yms. on omat osionsa. Työn rakenne on mielestäni johdonmukainen ja se etenee luontevasti laajemmista kokonaisuuksista yksityiskohtaisempiin asioihin. Esimerkiksi toisesta pääluvusta ”Verkkokauppaa perinteisen kaupan ohessa” edetään Asiantuntijuus myyntityössä-kappaleen kautta neljänteen päälukuun ”Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus.”

Jo opinnäytetyön tiivistelmästä käy selkeästi ilmi työn tavoite, sen rajaukset ja käytetyt menetelmät. Aiheena on verkkokaupan perustaminen, tutkimusongelmana ”Mitkä ovat asiantuntijoiden näkökulmasta huomioitavat haasteet verkkokauppaan siirtymisessä?” Nämä selviävät vielä paremmin johdannosta, joka on jaettu seitsemään osaan: aihe, tavoite ja opinnäytetyöprosessi, tutkimusongelma- ja kysymykset, rajaukset, tutkimusmenetelmä, keskeiset käsitteet ja toimeksiantajan esittely. Osioista käy hyvin ilmi työn tarkoitus, menetelmät ja muut yksityiskohdat ilman suurempaa etsimistä. Tutkimus on rajattu koskemaan kohderyhmässä työskenteleviä asiantuntijoita, koska työssä on tarkoitus keskittyä siihen, miten verkkokaupan perustaminen vaikuttaa heidän työhönsä. Itse verkkokaupan perustamiseen liittyviä asioita ei työssä käsitellä.

3       Tekstin toimivuus

Riskilän teksti on tyyliltään selkeää ja asiantuntevaa ja argumentointi on vakuuttavaa. Työssä eri termit on selitetty tarkasti. Esimerkiksi viestintäprosessia on lähdetty selittämään siitä, että on avattu mm. sellaisia termejä kuin vuorovaikutus ja sanoma. Seassa on kuitenkin joitakin kielioppivirheitä, esimerkiksi osiossa 3.1 Asiantuntija ”hänen tehtävistä” ja ”hänen tilannetta.” Tämän kaltaisia taivutusvirheitä on läpi opinnäytetyön. Samasta osiosta löytyy virke, johon on jäänyt todennäköisesti jonkinlainen ajatuskatko: ” Myyjällä on myös laaja näkemys asiakkaan tilanteesta, hyvistä keinoista parantaa hänen tilannetta ja luoda tehokkuutta, kuin monilla yksittäisillä asiakkailla.” Samantyyppinen virhe on myös osiossa 5.4 Aineiston keruu ja käsittely: ” Haastateltavien kanssa käydyt keskustelut olivat rauhallisesti etenevää, mutta tutkivaa ja antoisaa.” Työssä on myös useita pilkkuvirheitä, esim. pilkkuja ei ole käytetty kaikkien sivulauseiden edellä. Myös kuvioihin viitattu huolimattomasti: viittaus on (Kuva 1.) ja tarkoitettu kuvio otsikoitu ”Kuvio 2.” Sama juttu toistuu vielä kerran, minkä jälkeen viittaukset ovat oikein.

Tuntuu, että tekstin viimeinen oikoluku on jäänyt kirjoittajalta välistä, sillä siinä tällaiset virheet olisivat voineet tulla huomatuksi ja korjatuksi.

Toimeksiantajan nimi on pidetty Riskilän työssä salassa, mutta se käy kuitenkin ilmi liitteenä olevan haastattelulomakkeen ensimmäisestä kysymyksestä. Lieneeköhän tämäkin tapahtunut vahingossa?

Ensimmäisissä osioissa, joissa käsitellään lähinnä teoriaa, teksti on kirjoitettu täysin faktana. Kun lopussa käsitellään tutkimusprosessia, tuloksia ja johtopäätöksiä, kirjoittaja käyttää osittain minä-muotoa ja paikoittain epävarmempia ilmaisuja, kuten konditionaalia ja sanaa ”mahdollisesti.” Faktat on näin eroteltu mielestäni tarpeeksi selkeästi olettamuksista ja mielipiteistä. Aikamuotoja on käytetty tekstissä oikein – haastatteluista ja niiden toteuttamisesta puhuttaessa käytettiin imperfektiä ja muita menneen ajan aikamuotoja ja muuten preesensiä.

4       Käytetty aineisto ja lähteet

Viitemerkinnät ovat Riskilän opinnäytetyössä merkattuna oikealla tavalla. Tekstissä viittaaminen on asiakeskeistä, sillä siinä ei taideta kertaakaan mainita lähteen kirjoittajaa muuta kuin juuri viitemerkinnöissä. Lähteet on listattu selkeästi aakkosjärjestyksessä ja käytetyt lähteet vaikuttavat sisältävän faktatietoa. Lähteet ovat pääosin kirjoja ja Talouselämän artikkeleita. Niistä vanhin on julkaistu vuonna 2007, mutta suurin osa vuonna 2014, joten käytetty tieto on riittävän tuoretta.

5       Yhteenvedon sisältö

Työn päätöskappale on otsikoltaan ”Työnpätevyys ja luotettavuus” ja juuri näihin asioihin Riskilä on siinä keskittynyt. Hän pitää työtään pätevänä, vaikka tutkimuksen otos oli varsin pieni (10 asiantuntijaa). Tätä hän perustelee haastatteluissa tapahtuneella saturaatiolla ja sillä, että haastateltavat valittiin kahdella eri paikkakunnalla sijaitsevista myymälöistä. Riskilä mainitsee esille tulleita kysymyksiä, joista olisi hänestä mielenkiintoista tehdä jatkotutkimusta ja kertoo lyhyesti työnsä mielekkyydestä sekä työn vaikutuksista toimeksiantajayrityksessä. Jälkimmäisestä olisin mielelläni lukenut enemmän!